UKK / Huoltajien ohjepankki

 

Tervetuloa usein kysyttyihin kysymyksiin / huoltajien ohjepankkiin!

Toivottavasti löydät vastauksen kysymykseesi täältä. Jos jokin jää kuitenkin askarruttamaan, ota yhteyttä lippukunnanjohtajaan tai oman ryhmän johtajaan.

Ohjepankki toimii kysymys-vastaus periaatteella. Kysymykset on jaoteltu viiteen osioon:

 

Partioharrastuksen aloittaminen

Minkä ikäisenä partion voi aloittaa ja mitä siellä tehdään?
Partioharrastuksen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa, niin lapsena kuin aikuisena. Useimmiten harrastus aloitetaan ala-asteiässä, kuten muutkin harrastukset, mutta myöhemminkin saa, ehdottomasti, tulla mukaan! Partiossa opetellaan erilaisia taitoja, käydään retkillä ja leireillä ja ennen kaikkea, pidetään hauskaa kavereiden kanssa. Lue lisää partiotoiminnasta Partio – mitä se on? -sivulta.

Voiko partion aloittaa, vaikka ei ole aiemmin suorittanut mitään partiomerkkejä?
Tottakai! Vaikka partiotoimintaan kuuluu erilaisten merkkien suorittaminen ja ne ovat ehkä näkyvin osa harrastusta, kaikennäköiset merkit, tittelit ja pystit ovat toissijaisia. Partiossa tärkeintä on uusien asioiden oppiminen, yhdessä tekeminen ja hauskanpito kavereiden kanssa. Partion voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa ja mihin aikaan vuodesta tahansa, mitää aiempia tietoja tai taitoja ei tarvita.

Voiko partion aloittaa aikuisena?
Kyllä voi! Partiotoimintaan tarvitaan myös aikuisia, auttamaan esim. kokousten pitämisessä, retkien muonittamisessa tai lippukunnan hallinnossa. Vaikka aikuisen rooliin partiossa kuuluu tiettyjä johtamistehtäviä, ei kyse ole orjatyöstä ja pelkistä vastuista ja velvollisuuksista. Myös aikuiset voivat retkeillä, kisata ja pitää hauskaa omassa ”johtajaporukassaan”.

Haluaisin aloittaa partion, mitä teen?
Ota yhteyttä oman ikäkautesi johtajaan ja mene rohkeasti kokoukseen tutustumaan! Partiossa toimitaan siis ikäkausissa, jotka ovat sudenpennut (7-9-vuotiaat), seikkailijat (10-12v.), tarpojat (12-15v.), samoajat (15-17v.) ja vaeltajat (18-22v.). Kokousajat löydät oman ryhmät ja ikäkaudet -sivulta.

Jos olet epävarma, mihin ikäkauteen kuulut tai sinulla on muita kysymyksiä, voit myös ottaa yhteyttä lippukunnanjohtajaan. Yhteystiedot löytyvät täältä.

Kokouksesta saat mukaasi ilmoittautumislomakkeen, joka täytetään ja palautetaan johtajalle. Tämän jälkeen sinut lisätään lippukunnan jäsenrekisteriin, lue lisää jäsenyydestä alempaa.

Voiko partioharrastusta ”kokeilla”? Onko pakko sitoutua heti johonkin?
Ei ole, voit tulla esimerkiksi maksimissaan kolmeen kokoukseen tutustumaan ja katsoa, onko partio mieleisesi harrastus. Saat todennäköisesti jo ensimmäisestä kokouksesta mukaasi ilmoittautumislomakkeen, mutta sitä ei ole pakko palauttaa heti.

Kolmen kokouskerran jälkeen, jos partiota haluaa jatkaa, on liityttävä jäseneksi. Jos partioharrastuksen kokeilu alkaa retkestä tai muusta tapahtumasta, tai näiden kolmen kokouskerran väliin osuu lippukunnan retki tai muu tapahtuma, voit osallistua tutustujana yhdelle retkelle tai tapahtumaan. Retken tai tapahtuman osallistumismaksu tulee silti maksaa, vaikkei olisi vielä lippukunnan jäsen.

Mitä tarkoittaa partion jäsenyys? Mihin oikein liityn?
Liittyessäsi partioon liityt sekä lippukunnan (rekisteröity yhdistys) että Suomen Partiolaisten jäseneksi. Yhteystietosi kirjataan jäsenrekisteriin (Kuksa), ja niitä käytetään lippukunnan tapahtumista tiedottamiseen. Suomen Partiolaisten jäsenenä saat mm. partiovakuutuksen, alennuksia partiokaupoista sekä Partio- ja Repolainen-lehdet kotiisi.

Partioon liitytään täyttämällä lippukunnasta saatava ilmoittautumislomake tai sähköinen ilmoittautumislomake. Muutaman kuukauden sisällä saat jäsenmaksulaskun, jonka maksettuasi liityt partion jäseneksi. Huoltaja saa myös tunnukset Kuksa-jäsenrekisteriin, jossa pääsee muokkaamaan esim. yhteystietoja, tarkastelemaan suoritettuja merkkejä ja tulostamaan jäsenkortin.

Mitä varusteita partiolainen tarvitsee? Tarvitseeko ne hankkia heti?
Mitään varusteita ei tarvitse hankkia heti. Riittää, että tuot itsesi paikalle! Uuden partiolaisen ensimmäinen hankinta on useimmiten partiohuivi, jonka voi ostaa partiokaupasta. Huiviin ommellaan lippukunnan huivimerkki, joka ostetaan kololta. Partiohuivia käytetään kaikissa partiotapahtumissa.

Partiohuivin lisäksi partiolaisen varusteisiin kuuluu mahdollinen suorituskirja, partioasu ja erilaiset retkeilyvarusteet. Näitä ei kuitenkaan tarvitse, eikä kannatakaan hankkia heti. Suorituskirjat ja partioasu on jokaisella ikäkaudella hieman erilainen. Niihin voit tutustua lisää täällä. Retkeilyvarusteista löytyy lisätietoa alempaa.

Mitä partio maksaa?
Partion jäsenmaksu on n. 45€ vuodessa. Retket, leirit ja muut tapahtumat maksavat erikseen. Viikonloppuretki maksaa yleensä n. 30-40€ ja pidempi leiri 50 eurosta ylöspäin. Lisäksi partiossa maksavat partioasu, mahdollinen suorituskirja ja erilaiset retkeilyvarusteet, niitä ei kuitenkaan tarvitse hankkia heti.

Miten partiosta erotaan?
Jos partioharrastus ei tuntunut omalta jutulta, voit erota milloin vain ilmoittamalla siitä omalle johtajalle tai lippukunnan sihteerille. On erittäin toivottavaa, että partioharrastuksen lopettamisesta ilmoitetaan aina lippukunnalle, jotta johtaja tietää odottaako lasta esim. kokouksiin ja jäsenrekisteri saadaan pidettyä ajan tasalla. Jos kokouksissa, retkillä tai muissa tapahtumissa on ilmennyt joitain ongelmia, toivomme toki, että otat yhteyttä joko omaan johtajaan tai lippukunnanjohtajaan, ja yritetään yhdessä selvittää asiat. Rakentava palaute on aina tervetullutta, jotta voimme kehittää toimintaamme.

Sivun alkuun


 

Miten lippukunta toimii?

Mikä on lippukunta?
Lippukunta on partion paikallisyhdistys, jossa varsinainen partiotoiminta tapahtuu. Kun uusi partiolainen liittyy partioon, hän liittyy sekä lippukunnan että keskusjärjestö Suomen Partiolaisten jäseneksi. Lippukunta järjestää partiotoimintaan kuuluvat viikottaiset kokoukset sekä retkiä, leirejä ja muita tapahtumia. Lippukuntia on Suomessa yli 800, ja Turussa useita kymmeniä. Tuulihaukat on turkulainen lippukunta, joka toimii Uittamolla. Tuulihaukat on rekisteröity yhdistys, kuten suurin osa muistakin Suomen lippukunnista. Lue lisää partion organisaatiosta täältä ja Tuulihaukoista täältä.

Kuka johtaa lippukuntaa? Kuka tekee päätökset?
Lippukuntaa johtaa lippukunnanjohtaja (lyhenne: lpkj) yhdessä hallituksen kanssa. Tuulihaukoissa lippukunnanjohtaja valitaan kahden vuoden välein ja hallitus vuoden välein lippukunnan syyskokouksessa. Tuulihaukoissa lpkj on myös hallituksen puheenjohtaja ja hallitukseen kuuluvat ainakin apulaislippukunnanjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja.

Tuulihaukoissa päätökset tehdään käytännössä yhdessä koko johtajiston kesken. Johtajistoon kuuluvat lpkj:n ja hallituksen lisäksi kaikki johtamistehtävissä toimivat jäsenet. Johtajisto kokoontuu noin kerran kuussa, ja kokouksissa päätetään mm. retkiin ja leireihin liittyvistä asioista. Päätökset ikäkausiryhmien toimintaan liittyvistä asioista tekevät pääasiassa ryhmänjohtajat itse. Ryhmien toimintasuunnitelmat hyväksytetään aina lippukunnanjohtajalla ja joistan ”suuremman linjan päätöksistä” keskustellaan johtajistossa. Lippukunnan talouteen liittyvät päätökset tekee rahastonhoitaja yhdessä hallituksen kanssa. Lue lisää Tuulihaukkojen toiminnasta lippukuntana täältä.

Miten lippukunnan toiminnasta, kuten retkistä ja leireistä tiedotetaan?
Lippukunnan toiminnasta tiedotetaan nettisivuilla, sähköpostilla ja kotiin lähetettävillä kirjeillä. Tärkein tiedotuskanava on kotiin postissa lähetettävät kirjeet sekä sähköposti. Pienemmistä ja kiirellisemmistä asioista, kuten kokousajan tilapäisestä vaihtumisesta, tiedotetaan sähköpostilla tai kokouksessa mukaan annettavalla kirjeellä.

Minulla olisi kysyttävää partioharrastukseen tai lippukunnan toimintaan liittyen, kehen voin olla yhteydessä?
Ensisijaisesti kannattaa aina kääntyä oman ryhmänjohtajan puoleen. Jos ryhmänjohtaja ei osaa vastata kysymykseesi tai kyse on jostain yleisemmästä asiasta, voit olla myös suoraan yhteydessä lippukunnanjohtajaan. Yhteystiedot löytyvät täältä.

Sivun alkuun


 

 Retket ja leirit

Kuinka usein retkiä ja leirejä on? Kuinka kauan ne kestävät?
Tuulihaukat järjestää kaikille ikäkausille kaksi päiväretkeä / -tapahtumaa (useimmiten syys- ja toukokuussa) sekä kaksi viikonloppuretkeä (useimmiten loka-marraskuussa sekä maalis-huhtikuussa). Päiväretket kestävät nimensä mukaisesti yhden päivän, ja niihin ovat useimmiten myös vanhemmat sekä sisarukset tervetulleita mukaan. Viikonloppuretket ovat yöretkiä, ja ne kestävät useimmiten sudenpennuilla yhden yön (la-su), ja vanhemmilla ikäkausilla kaksi yötä (pe-su). Näiden retkien lisäksi Tuulihaukat osallistuvat mm. Lounais-Suomen Partiopiirin retkille, tapahtumiin ja partiotaitokisoihin.

Leirit kestävät aina vähintään 3 yötä. Useimmiten sudenpennut ovat leirillä 3-4 yötä ja vanhemmat ikäkaudet pidempään – jopa 6 tai 7 yötä. Tuulihaukat järjestävät vuosittain kesäleirin joko omalle lippukunnalle tai yhdessä muiden lippukuntien kanssa. Lisäksi osallistumme Lounais-Suomen Partiopiirin sekä Suomen Partiolaisten leireille, joita järjestetään noin 4 vuoden välein.

Miten retkille ja leireille ilmoittaudutaan? Mitä ne maksavat?
Retkistä ja leireistä lähetetään aina jäsenille erillinen retkikirje joko sähköpostilla tai postitse kotiin. Kirjeestä löytyvät ilmoittautumisohjeet. Lippukunnan omilla retkillä ilmoittautuminen tapahtuu yleensä sähköpostitse retkenjohtajalle, mutta isommille suurleireille ilmoittaudutaan yleensä käsin täytettävällä lomakkeella. Vuonna 2014 käyttöön otetun Kuksa-jäsenrekisterin myötä, tulevaisuudessa retki- ja leiri-ilmoittautumiset pyritään hoitamaan sähköisesti Kuksan kautta.

Ilmoittautuminen on aina sitova. Retkien ruoat, ohjelmatarvikkeet ym. hankintaan ennen retkeä ilmoittautumisten mukaan, joten retkelle ilmoittautuneesta syntyy lippukunnalle kuluja jo ennen varsinaista retkeä. Ilmoittautumisen voi perua pätevästä syystä, esim. sairastuminen. Lippukunnan omilla retkillä riittää vanhemman ilmoitus sairastumisesta, jolloin retkimaksu palautetaan tai sitä ei tarvitse suorittaa. Isommilla, esim. piirin järjestämillä, suurleireillä retkimaksu palautetaan vain lääkärintodistusta vastaan.

Retkien ja leirien hinnat vaihtelevat, useimmiten viikonloppuretki maksaa noin 30-40€ / hlö. Pidempien leirien hinta on yleensä 50 eurosta ylöspäin. Esimerkiksi vuoden 2014 L-SP:n piirileirin osallistumismaksu oli sudenpennulta / seikkailijalta 95€, ja sitä vanhemmilta 160€.

Mitä retkillä ja leireillä tehdään?
Retkillä ja leireillä tehdään samantyylisiä asioita kuin partiokokouksissakin eli suoritetaan partio-ohjelmaa. Useimmiten retkillä ja leirellä on tietty teema, jonka ympärille ohjelma rakentuu. Ohjelman aktiviteetit ovat myös useimmiten sellaisia, joita ei tavallisen partiokokouksen aikana ehdi tai voi suorittaa (kuten isompi rakentelutehtävät ja vaikkapa ruoan tekeminen nuotiolla).

Sudenpentujen viikonloppuretken ohjelma voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

Lauantai
klo 10:00 Saapuminen retkipaikalle, majoittautuminen
klo 10:30 Lipunnosto, tutustumisleikkejä ulkona, teeman mukaista ohjelmaa (esim. rakentelu)
klo 12:00 Lounas
klo 13:00 Rastikierros (pieni suunnistus, jossa jokaisella rastilla teeman mukainen tehtävä)
klo 15:00 Mehu + välipala
klo 15:30 Teeman mukaista ohjelmaa (esim. askartelu tai rakentelu tai uuden taidon opettelu)
klo 17:30 Päivällinen
klo 18:30 Teeman mukaista ohjelmaa (esim. askartelu tai rakentelu tai uuden taidon opettelu)
klo 20:00 Iltaohjelma esim. nuotiolla + iltapala
klo 21-22 Iltapesut ja nukkumaanmeno

Sunnuntai
klo 8:00 Herätys
klo 8:30 Aamupala
klo 9:30 Teeman mukaista ohjelmaa (esim. askartelu tai rakentelu tai uuden taidon opettelu)
klo 10:30 Siivous ja pakkaus
klo 12:00 Lounas
klo 13:00 Kotiin lähtö

Mitä retkillä ja leireillä syödään? Missä ruoat tehdään?
Retkillä ja leireillä tarjoillaan aina aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Riippuen retki- ja leiripaikasta ruoat ovat joko leirikeskuksen keittäjien tekemiä (esim. Kunstenniemessä) tai ruokailuista vastaava johtaja (”muonittaja”) tekee ruoat. Retken ruoista vastaavalla johtajalla on aina hygieniapassi sekä useimmiten hän on käynyt partiopiirin järjestämän muonituskurssin. Joidenkin retkien ohjelmaan saattaa kuulua se, että lapset tekevät itse ruokansa. Tällöin ruoanlaittoa vahtii aina johtaja, ja ruoka tehdään joko retkipaikan keittiössä tai retkikeittimellä ulkona.

Ruoat tehdään joko retkipaikan keittiössä tai mikäli retkipaikalla ei ole valmiita rakennuksia, varta vasten rakennetussa retki- tai leirikeittössä kaasukeittimillä. Retkien ruokahygienia (käsihygienia, kylmäsäilytys jne.) sekä itse rakennetun leirikeittiön turvallisuus ovat aina yksi tarkimmin suunnitteluista asioista retkillä ja leireillä.

Retkien ja leirien ruoat suunnitellaan siten, että niistä saadaan tarvittavat ravintoaineet ja riittävästi energiaa. Vettä tai muuta juotavaa on aina tarjolla. Tarvittaessa tarjotaan myös mahdollisiin erityisruokavalioihin sopivaa ruokaa. Erityisruokavaliot ja ruoka-aineallergiat kysytään aina retkelle tai leirille ilmoittautumisen yhteydessä. Ruoat ovat useimmiten perinteisiä kotiruokia, ja suunnittelussa pidetään aina mielessä lasten mieltymykset eli tarjolla on sellaista ruokaa, joista lapsetkin pitävät.

Retkillä ja leireillä tarjotaan siis monipuolista ruokaa, ja ellei erikseen mainita, lapsille ei tarvitse pakata erillisiä eväitä mukaan. Perinteisesti on kuitenkin tapana, että lapset saavat ottaa herkkuja mukaan retkille. Herkuissa ei ole mitään rajoitusta, mutta omaa järkeä kannattaa käyttää. Etenkin nuorempien lasten kanssa johtajat pitävät myös parhaansa mukaan huolen herkutteluajoista, eli karkkia saa syödä vain jälkiruoaksi ja silloinkin kohtuullisen määrän.

Missä retkillä ja leireillä yövytään?
Viikonloppuretkillä yövytään useimmiten lämmitetyssä mökissä. Kesäleireillä yövytään teltoissa. Vanhemmat ikäkaudet saattavat toisinaan nukkua myös viikonloppuretkillä lämmitetyissä teltoissa. Retki- tai leirikirjeessä ilmoitetaan aina yöpymistapa. Johtajat nukkuvat aina samoissa tiloissa lasten kanssa, tai esimerkiksi kesäleirillä lasten telttojen välittömässä läheisyydessä. Yöpymisvarusteista voit lukea lisää alempaa.

Miten retkillä ja leireillä huolehditaan turvallisuudesta?
Tuulihaukkojen retkillä ja leireillä noudatetaan Suomen Partiolaisten turvallisuusohjeita (lataa SP:n turvallisuusohjeet tästä (pdf): Turvallisuusohjeet2011). Jokaisella retkellä on mukana aina vähintään yksi täysi-ikäinen partiojohtaja, lisäksi hänen apunaan on muita täysi-ikäisiä tai nuorempia johtajia. Yhdellä johtajalla on aina auto mukanaan hätätilanteita varten, lisäksi retkillä on mukana aina riittävät ensiapuvälineet ja kaikilla johtajilla on vähintään SPR:n EA1-kurssia vastaavat ensiaputaidot. Turvallisuus on kaikissa partiotapahtumissa tärkein asia, ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä lippukunnanjohtajaan, retkenjohtajaan tai omaan johtajaan.

Minkä ikäinen lapsi voi osallistua yöretkelle tai pidemmälle leirille?
Yöretket ja leirit on tarkoitettu kaikille partiolaisille, eli kaikki saavat osallistua. Sudenpennuille, eli nuorimmille partiolaisille, retket ja leirit ovat aina lyhyempiä (viikonloppuretket 1 yö ja leirit n. 3-4 yötä). Sudenpenturetket ovat myös suunniteltu ohjelman, ruokailujen ja yöpymisen osalta nimenomaan sen ikäisille lapsille, joten mitään estettä osallistumiselle ei ole. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että lapsi ei ole vielä valmis yöretkelle, se ei haittaa harrastusta mitenkään. Lue alempaa vinkkejä siitä, miten ensimmäiselle retkelle voi valmistautua. Voit myös ottaa yhteyttä omaan johtajaan, retken johtajaan tai lippukunnanjohtajaan, mikäli mieleen tulee jotain kysymyksiä retkiin liittyen.

Mitä jos lapselle tulee koti-ikävä?
Miltei kaikille lapsille tulee jonkinasteinen koti-ikävä etenkin pidemmillä leireillä. Harvemmin kuitenkaan koti-ikävä on niin paha, että se pilaisi koko retkikokemuksen. Koti-ikävä tulee useimmiten iltaisin juuri ennen nukkamaanmenoa. Tästä syystä voi olla hyvä kokeilla yökyläilyä esimerkiksi sukulaisten tai kaverin luona ennen ensimmäistä retkeä, jolloin ilman vanhempia yöpyminen on jo vähän tutumpi tilanne. Etenkin nuorimpien partiolaisten retket suunnitellaan siten, että päivän ohjelma on touhua täynnä, jolloin uni tulee illalla nopeammin ja koti-ikävä ei välttämättä ehdi iskeä ennen nukkumaanmenoa.

Partioretkille ja -leireille ei saa ottaa omaa kännykkää mukaan. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että retkiolosuhteissa puhelimet menevät helposti rikki ja toisekseen siitä, että lasten halutaan keskittyvän välillä muuhunkin kuin elektronisiin vempeleisiin – retken ohjelmaan, kavereiden kanssa leikkimiseen, ulkona olemiseen ja vaikkapa kortti- tai lautapeleihin kännykkäpelien sijaan. Lisäksi kokemuksen mukaan vanhempien kanssa tekstailu tai vanhemmille soittaminen lisäävät koti-ikävää. Lapsen kanssa puhuminen tai tekstailu helpottaa vanhemman ikävää ja huolta, mutta useimmiten pahentaa lapsen ikävää. Johtajilla on kuitenkin puhelimet mukana, ja vanhemmat saavat vapaasti soittaa tai lähettää viestejä johtajille retken ajan ja kysellä kuulumisia. Äärimmäisissä koti-ikävätapauksissa johtajat kyllä soittavat vanhemmille, ja vanhemmat voivat hakea lapsen kesken retken tai leirin pois. Tällaisia tapauksia sattuu kuitenkin hyvin harvoin, joten sellaisesta ei kannata olla huolissaan.

Vinkkejä ensimmäiselle retkelle tai leirille

Yöpyminen
Ennen ensimmäistä yöretkeä kannattaa kokeilla yökyläilyä ilman vanhempia esimerksi sukulaisten tai kaverin luona. Tällöin ilman vanhempia yöpyminen on jo tutumpi kokemus lapselle, ja se saattaa helpottaa koti-ikävää.

Ruokailu ja omat eväät
Retkien ja leirien ruokailusta on kerrottu yllä enemmän. Omia eväitä ei tarvita ellei toisin mainita. Retkille ja leireille saa kuitenkin ottaa herkkuja mukaan. Herkkujen määrässä kannattaa kuitenkin käyttää maalaisjärkeä ja lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, milloin karkkia saa syödä ja miten paljon.

Henkilökohtainen hygienia
Lapsen kanssa on hyvä käydä läpi mitä oman henkilökohtaisen hygienian hoitamiseen liittyy. Johtajat toki huolehtivat parhaansa mukaan siitä, että hampaat tulee pestyä päivittäin, kädet pestään vessareissun jälkeen sekä ennen ruokailua, vaatteet vaihdetaan riittävän usein jne., mutta asiat kannattaa käydä myös etukäteen lapsen kanssa läpi, jotta ne sujuvat helposti myös retkellä. Lisäksi kannattaa myös muistuttaa siitä, että johtajille saa tulla kertomaan kaikista asioista ja pyytää apua tarvittaessa.

Tiskaaminen
Etenkin kesäleireillä lapset useimmiten tiskaavat itse omat astiansa, joten käsin tiskaamista kannattaa harjoitella kotona etukäteen, jotta se sujuu myös retkellä.

Varusteet ja pakkaaminen
Retkikirjeessä on aina varustelista tarvittavista tavaroista. Kaikkiin varusteisiin on hyvä kirjoittaa lapsen nimi, jotta ne eivät katoa tai mene sekaisin. Varusteet pakataan rinkkaan tai muuhun reppuun / kassiin, jota lapsi jaksaa itse kantaa. Olisi hyvä, että lapsella on vain yksi kantamus, jotta kantaminen on helpompaa eli esimerkiksi makuupussi- ja alusta on hyvä kiinnittää rinkkaan.

Ehdottoman tärkeää on se, että varusteet pakataan yhdessä lapsen kanssa! Ei riitä, että lapselle sanoo, missä tavarat ovat vaan lapsen pitää itse olla mukana pakkaamisessa, sillä muuten lapsi ei löydä varusteitaan rinkasta.

Ennen retkeä kannattaa käydä myös lapsen kanssa läpi omien varusteiden toimintaa, esim. miten makuupussi pakataan säilytyspussiin, miten se kiinnitetään rinkkaan tai miten taskulampun paristot vaihdetaan.

Sivun alkuun


 

Varusteet ja asut

Mitä retkeilyvarusteita partiolainen tarvitsee?
Alla on kuvattu esimerkkilista viikonloppuretken varusteista. Jokaisessa retkikirjeessä on aina erikseen retkikohtainen varustelista. Ensimmäisille retkille ei välttämättä kannata hankkia uusia, kalliita varusteita, vaan esim. vanhemmilta, sisaruksilta tai tuttavilta lainattu makuupussi riittää hyvin.

  • makuupussi
  • makuualusta
  • tyyny / tyynyliina
  • yöpuku
  • ulkoiluvaatteet
  • sisävaatteet
  • vaihtovaatteet
  • sadeasu ja kumisaappaat
  • hygieniavälineet (hammasharja ja -tahna, hiusharja, pieni pyyhe ym.)
  • ruokailuvälineet
  • istuinalusta
  • taskulamppu
  • puukko

Riippuen siitä, missä retki järjestetään ja miten retkellä yövytään, aina ei mukaan tarvitse esim. makuualustaa, omaa tyynyä tai ruokailuvälineitä. Perusvarusteiden lisäksi retkelle voi tarvita joitain ”erikoisvarusteita” retken ohjelmaan liittyen.

Mihin varusteet pakataan?
Varusteet voi pakata rinkkaan tai muuhun kassiin / reppuun. Etenkin ensimmäisiä retkiä varten ei välttämättä vielä kannata ostaa omaa rinkkaa. Tärkeintä on, että lapsi jaksaa itse kantaa varusteensa ja mukana on vain yksi kantamus, ei erillisiä muovipusseja tms. käsissä. Partioharrastuksen jatkuessa pidempään, kannattaa kuitenkin rinkka hankkia. Hyvä rinkka on pitkäikäinen ja siksi sen hankintaan kannattaa panostaa. Se on hyvä ostaa retkeilyvarusteisiin erikoistuneesta liikkeestä, jolloin myyjä voi auttaa sopivan rinkan valinnassa. Hyvässä rinkassa on mahdollisuus säätää ”asetuksia” (mm. selkäosan pituus), jolloin rinkka on sopiva myös lapsen kasvaessa pituutta. Rinkan tilavuus mitataan litroissa, peruskoko on yleensä 50-80 l. Nuoremmille partiolaisille riittää pienempi rinkka myös pidemmillekin leireille, mutta rinkkaan ostaessa kannattaa huomioida myös myöhemmät tarpeet, koska hyvä rinkka voi kestää sudenpentuajoista jopa aikuiseksi asti. Uusimissa rinkoissa on ”sisäänrakennettuna” myös sadesuoja. Jos sitä ei rinkasta löydy, kannattaa harkita erillisen sadesuojan ostamista. Hyvä vinkkejä rinkan hankintaan ja neuvoja rinkan säätämiseen löytyy Partiowikistä.

Miten varusteet pakataan rinkkaan?
Jos yövytään ulkona, rinkan sisälle kannattaa laittaa iso jätesäkki ja pakata varusteet jätesäkin sisään rinkkaan varusteiden kastumisen ehkäisemiseksi. Myös vaatteet ja muut varusteet kannattaa pakata lisäksi erillisiin muovipusseihin. Etenkin vaatteiden pakkaaminen muovipusseihin helpottaa myös niiden löytymistä: yhteen muovipussiin voi pakata esim. kaikki t-paidat, toiseen kaikki alusvaatteet, kolmanteen housut jne. Tai sitten jokaisen päivän vaatteet voi pakata omaan muovipussiinsa, yhteen muovipussiin maanantain vaatteet, toiseen tiistain jne., jolloin vaatteiden päivittäinen vaihtaminen muistuu helpommin ehkä lapsenkin mieleen.

Etenkin jos retkellä / leirillä kävellään pidempiä matkoja, tai jos kyseessä on vaellus, tulee painavimmat tavarat pakata mahdollisimman lähelle selkää. Vaatteet ym. pakataan rinkan sisälle, ja pienemmät tavarat voi pakata rinkan muihin taskuihin, jolloin ne löytyvät helpommin. Useimmiten / ensimmäisenä tarvittavat varusteet kuten sadevaatteet ja ruokailuvälineet kannattaa pakata mahdollisimman helppoon paikkaan, jotta ne on nopea ottaa esille. Makuualustan ja -pussin voi kiinnittää rinkan ulkopuolelle kiinnitysremmien avulla.

Millainen on hyvä makuupussi ja -alusta?
Ensimmäisille viikonloppuretkille, joilla yövytään sisätiloissa, käy hyvin ”mikä vain makuupussi”, esimerkiksi tavaratalosta ostettu. Sisätiloissa yövyttäessä ei yleensä tarvita makuualustaa ollenkaan mukaan. Partioharrastuksen jatkuessa pidempään kannattaa laadukkaisiin varusteisiin panostaa, esimerkiksi etenkin ulkona talvella yövyttäessä makuupussilla ja -alustalla on jo merkitystä.

Makuupusseissa olennaista on sen pituus / koko sekä mukavuuslämpötila. Mukavuuslämpötila kertoo, miten kylmässä lämpötilassa makuupussin kanssa voi nukkua. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota makuupussin kokoon pakattuna – mitä pienempi pakkaus, sen helpompi se on pakata mukaan tai kiinnittää rinkkaan. Useimmiten retkeilyvarusteisiin erikoistuneen kaupan henkilökunta osaa kyllä auttaa sopivan pussin valinnassa. Vanhemmalle partiolaiselle hyvä vaihtoehto on omistaa kaksi makuupussia: talvimakuupussi sekä kesä-/sisätilamakuupussi. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota makuupussin pakkaukseen ja säilytykseen: makuupussia ei koskaan taitella tai rullata säilytyspussiin, vaan se ”rutataan” pussiin sisään. Kotona makuupussia ei kuulu säilyttää säilytyspussissa, vaan ilmavasti esim. henkarille ripustettuna.

Makuualustan pääasiallisena tarkoituksena on eristää nukkuja maasta, ei niinkään toimia pehmeänä patjana. Makuualustoja on kahdenlaisia: solumuovisia sekä ilmatäytteisiä. Solumuovisen makuualustan kannattaa olla mahdollisimman paksu, jolloin eristysteho on parempi. Ilmatäytteisissä makuualustoissa eristysteho on yleensä pienempi ja lisäksi ne rikkoutuvat helposti, mutta sellaisen kanssa on mukavampi nukkua, kun alusta on pehmeämpi.

Lisäksi retkelle voi ottaa mukaan tyynyn ja joissain leirikeskuksissa on tyynyt valmiina, jolloin pelkkä tyynyliina riittää. Jos haluaa säästää tilaa rinkassa, tyynynä voi myös käyttää makuupussin säilytyspussia laittamalla esim. seuraavan päivän vaatteet sen sisään, jolloin vaatteetkin löytyvät aamulla helposti!

Millaisia vaatteita / kenkiä partioretkelle tarvitaan mukaan?
Retkillä ja leireillä ollaan yleensä paljon ulkona, joten olennaista on ottaa hyvät, säänmukaiset ulkovaatteet mukaan. Ulkona ollaan vaikka sataisi, joten sadevaatteet ovat myös tarpeen. Vaikka retken ajaksi olisi säätiedotuksessa luvattu poutaa, kannattaa silti varata sadevarusteet varmuuden vuoksi mukaan! Etenkin talviaikaan tai muuten sateiseen aikaan kannattaa ottaa myös varahanskat ja ylimääräisiä varasukkia mukaan, jotta retkellä on aina kuivat varusteet käytettävissä. Kesällä tulee taas huomioida kuumuus / iltojen kylmyys ja auringonpaiste, mukaan tarvitsee sekä helteeseen sopivia vaatteita että lämpimämpiä vaatteita kylmiin kesäiltoihin. Lisäksi mukaan tarvitsee päähineen, jolla voi suojautua auringonpistokselta.

Kun retkellä yövytään sisätiloissa, mukaan tarvitsee myös mukavat sisävaatteet. Retken / leirin keston mukaan tulee varata riittävästi vaihtovaatteita: esim. alusvaatteita ja t-paitoja yhdet per päivä, housuja ja pitkähihaisia paitoja voi tarvita vähemmän.

Yleensä retkelle riittää yhdet ulkokengät sekä kumisaappaat. Pidemmille leireille voi olla hyvä varata mukaan kumisaappaiden lisäksi vielä toiset vaihtokengät. Retken / leirin varustelistassa ilmoitetaan erikseen, jos ohjelmaan kuuluu pidempiä kävelymatkoja / vaelluksia, jolloin mukaan on hyvä ottaa vaelluskengät. Vaelluskenkien, ja miksei myös ulkokenkien, on hyvä olla ”sisäänajetut” eli jos ne ovat uudet, niitä kannattaa käyttää jo ennen retkeä kotona hiertymien ehkäisemiseksi.

Mitä tarkoittaa ruokailuvälineet varustelistassa?
Ruokailuvälineisiin kuuluu matala ja syvä lautanen, muki, haarukka, lusikka, veitsi ja astiapyyhe astioiden kuivaamista varten. Matalan lautasen voi haluttaessa jättää pois, olennaisempaa on, että mukana on aina syvä lautanen, jos ruoaksi on keittoa. Ruokailuvälineiden tulee olla muovisia tai metallisia. Retkeilyvarusteisiin erikoistuneista liikkeistä löytyy valmiita ruokailuvälinesettejä. (Huom! Nk. spork eli muovinen väline, jossa on samassa lusikka, haarukka ja veitsi ei ole kovin hyvä vaihtoehto, koska sen veitsellä ei pysty tarvittaessa kovin helposti esim. levittämään voita tai leikkaamaan. ”Tavallinen” lusikka-haarukka-veitsisetti, jossa kukin väline on erikseen, mutta kiinnitetty toisiinsa, on parempi vaihtoehto.) Ruokailuvälineet kannattaa pakata kankaiseen pussiin. Yleensä ensimmäisillä sudenpenturetkillä askarrellaan kaikille oma ruokailuvälinepussi.

Partioasu

Partioasuun kuuluu partiohuivi, partiopaita, päähine, partiovyö sekä tummansininen hame / housut ja tummat kengät. Partioasua saa käyttää jokaisessa partiotapahtumassa, mutta useimmiten sitä käytetään vain partioparaatissa tai juhlissa. Partiohuivia käytetään jokaisessa partiotapahtumassa ja partiopaitaa toisinaan esim. retkillä ja leireillä.

Partiopaita on sudenpennuilla tummansininen college-paita. Sen voi ostaa partiokaupasta (Scandinavian Outdoor Store), mutta myös ihan tavallinen vaatekaupasta ostettu paita käy. Seikkailijoilla ja sitä vanhemmilla partiolaisilla on Tuulihaukoissa käytössä tummansininen partiopaita, joita saa ostettua vain partiokaupoista. Partiohuiveja, -vöitä ja -päähineitä myydään vain partiokaupoissa. Paraatissa ja juhlissa partioasuun kuuluvat myös tummansininen hame tai housut ja tummat kengät. Myös näitä myydään partiokaupassa, mutta ne voi ostaa myös tavallisesta kaupasta.

Partiopaitaan ommellaan partiolaisen suorittamat merkit sekä muut paitaan kuuluvat merkit (esim. paikkakuntatunnus). Lupaus- ja suoritusmerkit partiolainen saa lippukunnalta suoritettuaan ne, mutta muut merkit ostetaan itse partiokaupasta. Merkit ja asut ovat hieman erilaiset eri ikäkausilla, ja niihin voit tutustua tarkemmin täällä.

Huom! Kannattaa tutustua myös esim. Facebookissa partiokirpputori -ryhmiin, joista voi saada käytettyjä partiovaatteita edulliseen hintaan. Myynti-/ostoilmoituksia voi julkaista myös lippukunnan Facebook-sivulla. Tuulihaukat pyrkivät järjestämään ajoittain myös omia partiokirpputoreja jäsenilleen.

Sivun alkuun


 

Partio-Suomi -sanakirja

Partiossa käytetään monia hieman kummalliselta kuulostavia partiotermejä sekä retkeilyyn liittyviä termejä, jotka eivät ole kaikille välttämättä kovin tuttuja. Tässä on avattu muutamia niistä ja termien ohella selitetty myös muutamia yleisiä partiotapoja ja -perinteitä. Partiotermeihin voit tutustua myös Partiowikissä.

Ahtela = Ahtelan leirikeskus Sauvossa, jonka omistaa Turun kaupunki.

Akela = Sudenpenturyhmän johtaja

Aktiviteetti = Partiossa tehtäviä asioita kutsutaan virallisesti aktiviteeteiksi eli esimerkiksi sudenpentujen Jälki-merkin suorittamiseen saattaa kuulua useampia aktiviteetteja. Aktiviteetti voi olla esimerkiksi ”Opettelen kokoamaan trangian.”

Alaleiri = Suurilla partioleireillä jakaudutaan usein alaleireihin suunnittelun ja toteutuksen helpottamiseksi. Alaleirillä voi olla esim. oma ruokahuolto ja muita palveluita. Yleensä alaleirit jaetaan vielä lippukunnittain savuihin.

Alue = Partiotoiminta on jaettu valtakunnallisesti alueellisiin partiopiireihin, ja partiopiirien sisällä maantieteellisesti alueisiin. Alueeseen kuuluu kaksi tai useampia lippukuntia. Tuulihaukat kuuluu Etelä-Turun alueeseen. Alue voi järjestää esimerkiksi yhteisiä retkiä tai leirejä.

Anorakki = Anorakki on kevyt, paidanmallinen takki eli siinä ei ole edessä vetoketjua. Monilla lippukunnilla on omat tunnusanorakkinsa.

B-P = Lordi Baden-Powell, partioliikkeen perustaja

Baretti = Partiolaisten käyttämä päähine, Tuulihaukoissa seikkailijat ja sitä vanhemmat partiolaiset käyttävät tummansinistä barettia.

EA-kurssi = Ensiapukurssi. Partio-ohjelmaan kuuluu ensiaputaitojen harjoittelu ja vanhemmat partiolaiset suorittavat myös aikanaan SPR:n EA1-peruskurssin. Jokaisella partiojohtajalla on EA1-peruskurssivastaavat ensiaputaidot.

EVP = Ei-vielä-partiolainen, esimerkiksi suurleireille voi ilmoittautua mukaan myös partiolaisen kavereita, jotka eivät ole vielä partiossa mukana. Tällöin heitä kutsutaan nimikkeellä EVP.

Haikki = pienimuotoinen vaellus, ks. vaellus

Hallitus = Lippukunnat ovat useimmiten rekisteröityjä yhdistyksiä, jolloin niille valitaan yhdistyslain ja lippukunnan sääntöjen määrittelemä hallitus.

Huivi = Partiohuivi, jota käytetään kaikissa partiotapahtumissa. Partiohuiveja on eri värisiä, Tuulihaukoissa käytetään tummansinistä huivia. Partiohuiviin ommellaan lippukunnan huivimerkki. Isommilla leireillä voi olla käytössä myös erillinen leirihuivi.

Huuto = Partiolaisilla on tapana huutaa, esimerkiksi ruokailun päätteeksi muonittajille saatetaan huutaa kiitoshuuto tai esityksen päätteeksi ennemmin huudetaan kuin osoitetaan suosiota taputtamalla. Myös eri lippukunnilla on omat tunnushuutonsa.

Ihanne = Partioihanne, ihanteet kuvaavat partiolaisten arvoja. Ihanteita kertyy lisää ikäkausittain: nuorimmilla sudenpennuilla on vain kaksi ihannetta, kun taas vanhimmilla kaikki seitsemän.

Ikäkausi = Partiolaiset on jaettu erilaisiin ryhmiin iän perusteella. Ryhmiä kutsutaan ikäkausiksi ja ne ovat sudenpentu, seikkailija, tarpoja, samoaja ja vaeltaja.

Ilmansuunta = Seikkailijoiden suoritusmerkki, seikkalijat suorittavat puolivuosittain yhden ilmansuunnan (Pohjoinen, Etelä, Itä ja Länsi).

Jamboree = Suuri partiotapahtuma, useimmiten jamboreella tarkoitetaan partioliikkeen maailmanjärjestön (WOSM) neljän vuoden välein järjestämää maailmanjamboreeta eri suurleiriä, johon osallistuu tuhansia partiolaisia ympäri maailmaa. Jamboree-nimitystä käytetään myös muiden tapahtumien yhteydessä, esim. SP:n järjestämistä suurleireistä käytetään nimitystä Finnjamboree. Muita tapahtumia on esim. Jamboree on the Air (JOTA) eli partiolaisten radioamatöörien maailmanlaajuinen ”tapaaminen” radioaalloilla tai Jamboree on the Internet (JOTI) eli partiolaisten ”tapaaminen” netissä IRC:ssä.

Johtaja = Partiossa esim. ryhmienvetäjiä ja leirien ohjaajia kutsutaan johtajiksi.

Johtis = Johtajiston kokous, johtiksissa suunnitellaan mm. tulevaa toimintaa.

Joukkue = Seikkailijaryhmä

Jälki = Sudenpentujen suoritusmerkki. Jälki-merkkejä suoritetaan viikoittaisissa kokouksissa ja retkillä, ja ne ommellaan partiopaitaan. Jälki-merkit liittyvät aina eri aiheisiin, esim. Esiintyjä-jälki, Leiritaidot-jälki tai Ensiapu-jälki. Sudenpennuilla on myös käytössä Sudenpennun jäljet -suorituskirja, johon merkataan suoritetut jäljet ja josta löytyy erilaisia tehtäviä ja vinkkejä jälkien suorittamiseen.

Keskusjärjestö = Suomessa partiotoimintaa koordinoi keskusjärjestö Suomen Partiolaiset (SP). Keskusjärjestö tuottaa mm. partio-ohjelman materiaaleja, kehittää koulutusjärjestelmää ja ohjeistuksia sekä järjestää suurleirejä ja muita tapahtumia.

KITT = Koko ikäkauden tarpoja tapaaminen. Jos lippukunnassa on useita tarpojavartioita, KITT:ssä ne kaikki kokoontuvat yhdessä.

Ko-Gi = Kolmiapila-Gilwell-kurssi eli aikuisille tarkoitettu partiojohtajien jatkokurssi.

Kokous = Oman ryhmän viikoittaisia tapaamisia kutsutaan kokouksiksi.

Kolo = Lippukunnan kokoontumispaikka

Kunsten = Kunstenniemen leirikeskus Naantalin Rymättylässä, jonka omistaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Kuksa = Partiolaisten jäsenrekisteri. Kuksaa ylläpitää keskusjärjestö Suomen Partiolaiset. Lippukunnassa jäsenien yhteystietoja ylläpitää sihteeri. Vanhemmat saavat omat tunnukset Kuksaan, joiden avulla he voivat päivittää lapsensa yhteystietoja, tarkastella suoritettuja merkkejä tai tulostaa jäsenkortin. Johtajat käyttävät Kuksaa myös sähköpostien lähettämiseen vanhemmille ja tulevaisuudessa Kuksan kautta hoidetaan mm. kaikki retki- ja leiri-ilmoittautumiset. (Kuksa tarkoittaa myös perinteistä puusta koverrettua juoma-astiaa.)

Kupoli = Kupoliteltta eli keinokuitukankainen, tukikaarien avulla pingotettava teltta. Kupolitelttaa käytetään harvemmin partioleireillä, koska se ei ole jatkuvassa käytössä kovin kestävä.

Käsikirja = Johtajille on erilaisia käsikirjoja (kuten laumanjohtajan käsikirja), lapsille tarkoitetut kirjat ja materiaalit -> ks. suorituskirja, laaja ja kaikki maailman tiedot sisältävät ”Sudenpennun käsikirja” on käytössä vain Ankkalinnassa 🙂

Kättely = Partiolaiset kättelevät aina vasemmalla kädellä, esitettyjä syitä tähän on monia mm. se, että vasen käsi on lähempänä sydäntä kuin oikea.

Laavu = Viistokattoinen majoite, joka on yhdeltä sivultaan avoin. Kankainen laavu on kevyt kantaa mukana retkillä, ja sitä käytetään usein majoitteena esim. vaelluksilla. Laavu voi olla myös puusta rakennettu kiintolaavu, jollaisia on usein esim. retkeilyreiteillä nuotiopaikkojen yhteydessä.

Lady Olave = Partioliikkeen perustajan, lordi Baden-Powellin vaimo; tyttöjen partioliikkeen perustaja

Lauma = Sudenpenturyhmä

Leijan kämppä = L-SP:n omistama kämppä (mökki) Yläneen Leijankorvessa.

Leiri = Yli kolme yötä kestävä retki

Leirikaste = Leikkimielinen rituaali, johon osallistuvat joko ensikertalaiset leiriläiset tai kaikki leiriläiset. Riippuen lippukunnan tavoista, leirikasteen päätteeksi voi partiolainen saada esim. leirinimen tai partionimen.

Lippukunta = Partiolaisten paikallisjärjestö, useimmiten rekisteröity yhdistys. Varsinainen partiotoiminta tapahtuu lippukunnissa, esim. viikoittaiset kokoukset ja retket, ja liittyessään partioon, lapsi tai aikuinen liittyy lippukunnan jäseneksi.

Lippukunnanjohtaja, lpkj = Lippukunnanjohtaja johtaa koko lippukuntaa ja toimii usein myös rekisteröidyn yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Lippukunnan johtajalla on tukenaan Lippukunnan johtajan apulainen (apulais-lpkj, alpkj tai lpkja), joka toimii useimmiten hallituksen varapuheenjohtajana.

L-SP = Lounais-Suomen Partiopiiri. Suomessa partiotoiminta on jaettu alueellisesti partiopiireihin. Tuulihaukat kuuluvat Lounais-Suomen Partiopiiriin. Partiopiiri toimii linkkinä keskusjärjestön ja lippukuntien välillä ja tukee lippukuntia toiminnassaan. Lisäksi piiri järjestää johtajakoulutuksia, piirileirejä, partiotaitokisoja ja muita tapahtumia.

Luotsi = tarpoja-, samoaja- tai vaeltajavartionjohtajan aikuinen tuki(henkilö)

Lupaus = Liittyessään partioon ja siirtyessään ikäkaudesta seuraavaan partiolaiset antavat partiolupauksen. Lupaus on sisällöltään kaikille sama. Lupauksenantotilaisuus on aina juhlallinen tapahtuma. Lupauksen annettuaan partiolainen saa lupausmerkit (ensimmäisellä kerralla) sekä uuden ikäkauden aloitusmerkin.

Maailmanjärjestö = Partiolaisten maailmanjärjestö, joita on kaksi: WOSM ja WAGGGS

Maavaate = Telttaan laitettava irrallinen pohjakangas

Majakka = tarpojille puolivuosittain järjestettävä tapahtuma, jossa testataan kuluneen puolen vuoden aikana harjoiteltuja partiotaitoja eli suoritetun Tarpon päätöstapahtuma

Marssi = Partiomarssi, ks. partioparaati

Merimiessolmu = Perussolmu, jota käytetään mm. partiohuivin solmimiseen.

Meripartio = Osa partiolippukunnista on erikoistunut meripartioon, jossa tavallisen partiotoiminnan ohella suoritetaan myös erilaisia meripartioaktiviteetteja erilaisilla aluksilla (jollilla, purjeveneillä jne.) Meripartiota harrastetaan sekä merellä että sisämaassa järvillä.

Muistelemispäivä = Partiolaisten juhlapäivä, jota vietetään 22.2. lordi Baden-Powellin ja lady Olaven yhteisenä syntymäpäivänä. Päivänä mm. muistellaan menneitä partiotapahtumia ja kerätään varoja hyväntekeväisyyteen. Muistelemispäivän viettämiseen liittyvät perinteet vaihtelevat lippukunnittain.

Muonittaja = Retken tai leirin ruokahuollosta vastaava(t) henkilö(t)

Niger = Savotan telttamerkki, yksi yleisimmin käytetyistä leiriteltoista. Nigerillä tarkoitetaan harjakattoista 5-8 hengen telttaa.

Osmonsolmu = Koristesolmu, jota käytetään partiohuivissa solkena. Tarpojat ja sitä vanhemmat partiolaiset saavat käyttää sinistä osmonsolmua huivissaan. (Partiojohtaja-kurssin käyneet johtajat käyttävät huivissaan osmonsolmun kaltaista, nahkaista Gilwell-punosta.)

Partiojohtaja = Partiojohtaja (PJ) on 18-vuotias, partiojohtajaperuskurssin suorittanut partiolainen. Partiojohtajan tunnistaa mm. huivissa olevasta ruskeasta, nahkaisesta soljesta.

Partionimi = partiolaisen lempinimi, jota käytetään partiossa. Partionimen antaminen riippuu lippukunnan perinteistä, se voidaan antaa esim. leirikasteen yhteydessä. Kaikilla partionimet eivät jää käyttöön, toisilla ne jää vakituisiksi lempinimiksi.

Partio-ohjelma = Partio-ohjelma määrittelee sen, mitä partiossa tehdään eli esimerkiksi millaisia taito- ja suoritusmerkkejä suoritetaan ja mitä aktiviteetteja tulee tehdä niiden suorittamiseksi. Partio-ohjelma uudistui viimeksi kokonaan vuonna 2010, jolloin mm. ikäkausien nimet muuttuivat.

Partioparaati = Vuosittain toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina Turussa järjestettävä L-SP:n paraati, jossa ”marssitaan” lippukunnittain Turun keskustaa kiertävä paraatireitti. Paraatiin kuuluu myös ryhti-, huuto- ja Karelia-maljakilpailut. Paraateja järjestetään myös muualla Suomessa. Partioparaatista käytetään myös nimeä partiomarssi.

Piiri = Partiopiiri, ks. L-SP

PJ-kurssi = Partiojohtajakurssi eli partiojohtajaperuskurssi, jonka voi suorittaa aikaisintaan sinä vuonna kun täyttää 18 vuotta

PJN = Partiojohtajaneuvosto, eli lippukunnan partiojohtajien muodostama ryhmä joka kokoontuu säännöllisesti. PJN voi olla myös sama kuin lippukunnan hallitus.

PT-kisat = Partiotaitokisat. Partiotaitokisoissa kisataan iän ja sukupuolen perusteella muodostetuissa sarjoissa kisavartioiden kesken ja yleensä tehtävänä on kiertää kisareitti suunnistaen ja suorittaa sen varrella olevilla rasteilla erilaisia tehtäviä. Partiopiirit järjestävät omat syys-, talvi- ja kevätkisansa, joissa parhaiten menestyneet vartiot pääsevät kisaamaan valtakunnallisiin Suomen Partiolaisten kisoihin Suomen mestaruudesta. Piirin ja SP:n kisat ovat säänneltyjä mestaruuskisoja. Niiden lisäksi järjestetään myös hieman leikkimielisemmät sudenpentu- ja seikkailijakisat ja lisäksi lippukunnat voivat järjestää omia kisojaan.

Puoljoukkueteltta = Suuri, kahdeksankulmainen n. 15 hengen teltta. Telttaan voidaan liittää myös kamiina, jolloin sitä voidaan käyttää myös talvella. Puoljoukkueteltta on Suomen armeijan käyttämä telttamalli, ja siitä käytetään myös nimitystä PJ-teltta ja talviteltta. Muita yleisesti partioleireillä käytettyjä vastaavanmallisia telttoja ovat pienemmät kymppi- ja sissiteltat.

Rasti = Suunnistuksessa etsittävä kohde tai retkiohjelman toimintapiste. Esimerkiksi PT-kisoissa rasti voi olla kylmä tai miehitetty. Kylmällä rastilla ei ole rastihenkilökuntaa ja rastin tarkoituksena voi olla vain leimata kortti rastilla, kirjata ylös rastilla oleva sana tai suorittaa siellä määritelty tehtävä. Miehitetyllä rastilla on henkilökuntaa ja yleensä jokin ohjattu tai valvottu tehtävä.

Reppu = Seikkailijoiden ja tarpojien taitokirja

Retki = Yöretki, eli 1-2 yötä kestävä retki, tai päiväretki, eli alle vuorokauden kestävä retki.

ROK = Ryhmänohjaajakoulutus, samoajaikäisille tarkoitettu ensimmäinen johtamiskoulutus

Samoaja = 15-17-vuotias partiolainen

Sampo = seikkailijajoukkueen johtaja

Savu = Suurleirit jaetaan suunnittelun ja toteutuksen helpottamiseksi alaleireihin ja alaleirit vielä pienempiin savuihin. Yhteen savuun voi kuulua yksi tai useampi lippukunta.

Seikkailija = 10-12-vuotias partiolainen

Sekalippukunta = lippukunta, jonka jäseniin kuuluu sekä tyttöjä että poikia. Sekalippukuntien ohella on myös olemassa tyttö- ja poikalippukuntia, joihin kuuluu vain tyttöjä tai poikia.

Sepeli = Seikkailijapeli eli seikkailijoille vuosittain järjestettävä tapahtuma, jossa testataan kuluneen vuoden aikana opittuja taitoja.

Sinoli = Retkikeittimessä käytetty polttoneste

Sisaruslippukunta = Sisaruslippukunnilla on yleensä jollain tavalla yhteinen historia, esimerkiksi sisarlippukunta on voitu perustaa aiemman poikalippukunnan yhteyteen tai sisaruslippukunta voi olla muotoutunut aiemman lippukunnan ”etäyksiköstä”. Tyttölippukunnasta käytetään nimeä sisar- tai siskolippukunta, poikalippukunnasta veljeslippukunta ja sekalippukuntasta sisaruslippukunta.

Sisupartio = Sisupartiolaiset ovat partiolaisia, jotka tarvitsevat partiossa erityistä tukea esimerkiksi vamman, pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden vuoksi. Sisupartiolaisilla voi olla oma lippukuntansa tai oma ryhmänsä tietyn lippukunnan sisällä.

SP = Suomen Partiolaiset, ks. keskusjärjestö

Spork = ruokailuväline, joka on samalla lusikka, haarukka sekä veitsi. Soveltuu hyvin retkelle syömiseen, mutta veitsiosa ei ole kovin käytettävä esim. leikkaamiseen tai voin levittämiseen. Suositeltavampi malli on haarukka-veitsi-lusikka -setti, jossa on kaikki välineet erikseen toisiinsa kiinnitettyinä.

Sudenpentu = 7-9-vuotias partiolainen, käytetään myös lempinimiä ”sudari” tai ”supe”

Suorituskirja = Eri ikäkausilla on omat kirjansa tai muut materiaalit, esim. sudenpennuilla Jälki-kirja, seikkailijoilla ja tarpojilla aktiviteettikortit, joihin merkataan suoritetut merkit sekä Reppu-taitokirja, josta löytyy ohjeita merkkien suorittamiseen

Suoritusmerkki = Partiossa suoritetaan erilaisia merkkejä, jotka ovat eri ikäkausilla eri nimisiä. Esimerkiksi sudenpennuilla on käytössä Jälki-merkit ja seikkailijoilla Ilmansuunta- sekä taitomerkit.

Taitomerkki = Seikkailijoiden ohjelmaan kuuluva merkki, joka on aina jonkin teeman mukainen, esim. Intiaani-taitomerkki, Leirinrakentaja-taitomerkki tai Retkikokki-taitomerkki.

Tarpoja = 12-15-vuotias partiolainen

Tarppo = Tarpojien puolivuosittain suorittama merkki, varsinaisia tarppoja on neljä: luovuus, leiri, yhteiskunta ja selviytyminen. Jokaisessa tarpossa keskitytään ko. teemaan ja tarppo päättyy majakka-tapahtumaan.

Trangia = Retkikeitin. Trangia on yksi, yleisimmin käytetty retkikeitinmerkki. Retkikeittimellä valmistetaan retkillä ruokaa esim. oman vartion tarpeisiin.

Vaeltaja = 18-22-vuotias partiolainen

Vaellus = useamman vuorokauden kestävä tapahtuma, jossa kuljetaan vaellusmatka joko kävellen tai esim. pyöräillen. Toisin kuin retkellä tai leirillä, vaelluksella ei yövytä montaa yötä samassa paikassa. Lyhyempää, esim. leirin yhteydessä olevaa, vaellusta kutsutaan haikiksi. Haikki kestää yleensä joko vain päivän tai 1-2 yötä.

Vartio = tarpoja-, samoaja- tai vaeltajaryhmä, jota johtaa vartionjohtaja

Vartiolainen = vanhan partio-ohjelman mukainen ikäkausi, joka ei ole enää käytössä

WAGGGS = Tyttöpartiolaisten maailmanjärjestö

WOSM = Partiolaisten maailmanjärjestö (ent. poikapartiolaisten maailmanjärjestö, nykyään jäsenorganisaatioiksi hyväksytään kansallisia järjestöjä, joihin kuuluu sekä tyttöjä että poikia)

Sivun alkuun

Mainokset